Jyrki Jokinen kertoi eduskuntavaalien vaalikampanjoista vuosina 1945 – 2015. Yhteiskunnallinen tilanne on aina vaikuttanut kampanjoiden sisältöön, siihen mitä on haluttu tuoda esille. Sodan jälkeen yhteiskunnallinen tilanne oli pelokas ja jännittynyt mm. koska valvontakomissio oli maassa. Puolueet asettivat aina vuoteen 1954 nk. pitkät listat. Listan saamat äänimäärät kertoivat kuinka monta pääsi lävitse ja ehdokkaiden järjestys listalla määritti läpimenneet. 60-luku toi mukanansa television ja alettiin puhua medianäkyvyydestä. Television tärkeys korostui kun mainostelevisioon sallittiin ehdokkaiden tv-mainokset. 70- ja 80-luvuilla tulivat mainostoimistot mukaan, jolloin vaalikampanjat muuttuivat yhä ammattimaisemmiksi. Puoluetoimistojen merkitys kasvoi niiden ottaessa suuremman vastuun vaalikampanjoiden suunnittelusta. 90-luvulle tultaessa yhteiskunnallinen ilmapiiri oli selvästi vapautuneempi Kekkosen aikakauden mentyä ja Neuvostoliiton romahdettua. 2000-luku toi digiaikakauden, mukaan tuli internet, Facebook, Twitter ym. Nykyään ehdokkaiden vaalikampanjat ovat myös viihteellistyneet, halutaan esim. osallistua tv:n viihdeohjelmiin. Myös vaalibudjetit ovat kasvaneet merkittävästi, noin 15 vuotta sitten vaalibudjetit olivat yhteensä vajaa 4 miljoona euroa, 2007 jo 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 läpimenneiden keskimääräinen vaalibudjetti oli 40 000 euroa.