Eduskuntavaalikevät on käynnissä ja Sepänhaan maaliskuun viikkotapahtumissakin on teemana vaalit ja saamme vieraaksemme kolme paikallista ehdokastamme. Ensimmäisenä puhujana vieraili kiireinen, mutta aidolla läsnäolollaan vakuuttanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka saapui tapahtumaamme suoraan vaalityöstä Hämeenlinnan torilta. Katsauksessaan päättyvään kauteen Grahn-Laasonen näki erityisen positiivisena tuloksena työllisyystavoitteiden ylittymisen ja onnistumisen nuorten syrjäytymiseen kohdistetuissa ponnisteluissa. Haasteita luovat jatkossakin väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys. Pitkällä aikavälillä nykytilanne on erityisen haasteellinen kestävyysvajeen vuoksi.

Eduskunta jää vaalitauolle viikolla 11, mutta on varautunut työskentelemään myös viikoilla 12-13 – soten valmistumisen vuoksi ollaan varauduttu joustamaan. Grahn-Laasosen kannan mukaan Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, hallintorakenteen korjaamiseksi. Terveysteknologian kehitys on tärkeää, hoivan laadun takaamiseksi. Grahn-Laasonen mainitsi, kuinka eduskunnassa on viimeisillä viikoilla turbulenssia, tämä on normaalia vaalien alla. Harvoin on näin isoja asioita pöydällä, tosin samantyyppinen tilanne oli käsillä myös viime vaalien alla. Tätä blogia kirjoittaessa hallitus on eronnut, joten tilanne kehittyi nopeasti tiistain ja perjantain välillä.

Opetusministeri Sepänhakalaisten kanssa yhteiskuvassa.

Yhtenä puheenvuoronsa teemoista Grahn-Laasonen käsitteli koulutusjärjestelmässä tehtyjä muutoksia. Aloitettuaan ministerinä neljä vuotta sitten suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oli kipukohtia – syrjäytyminen, keskeyttäminen ja suunniteltujen uudistusten aikataulujen viive. Muuttuvan työelämän haasteet pakottivat jatkuvan oppimisen kyvykkyyteen. Oli myös selvää, että pohjavalmiuksiin täytyisi jatkossa kiinnittää huomiota, jotta nuori pystyy hahmottamaan maailmaa oman lähiympäristönsä ulkopuolelta. Kaikki koulutusjärjestelmäosat ovat nyt uudessa ajassa. Opettajien koulutukseen on panostettu ja vaikeista lähtökohdista ponnistavien lasten tukemiseen on kiinnitetty huomiota. Toisella asteella ammatillinen koulutus on kokonaan uudistettu, tämä tuo joustavuutta ja enemmän työelämäoppimista. Syrjäytymisen estämistä mm. joustavalla haulla. Uusittu lukiolaki tukee muutosta. Koulutustason nostamiseen liittyvä työ jatkuu paikallisia tavoitteita asettamalla. Haasteita on edelleen paljon. Mitä jätetään pois, kun tulee uusia osaamisvaatimuksia? Tällä hetkellä 11% peruskoulun päättävistä ei saavuta riittävän laadukasta lukutaitoa. Tämä epäkohta on saatava korjattua, lääkkeenä Grahn-Laasonen näkee mm. lukemisen määrän lisäämisen kaiken ikäisten lasten ja nuorten kohdalla.

Seuraavalle kaudelle on asetettu paljon odotuksia maamme uudistamiseksi. Palvelurakenteen rahoittaminen tarkoittaa sitä, että työllisyysasteen nostaminen pitää olla tavoitteena. 80% työllisyysaste pidetään pitkän aikavälin tavoitteena, ensi kaudella 75% on realistinen tavoite. Taloudenkuva on ymmärrettävä, haasteet tunnistettava ja työtä jatkettava oikein työkaluin. Kritiikki on toivottua, kunhan sen tarkoituksena on viedä maata eteenpäin. Grahn-Laasonen totesi olevansa ylpeä kuluneesta kaudesta ja saavutetuista tavoitteista.

Tulevien vaalien tuloksiin liittyen Grahn-Laasonen korostaa omien, paikallisten edustajien läpimenon tärkeyttä. Paikallisten edustajien yhteistyö on tärkeää ja Grahn-Laasonen korostikin Sirkka-Liisa Anttilan kanssa tekemänsä yhteistyön merkittävyyttä. Paikallisen edustajan / edustajien takaamiseksi hän toivoi vilkasta äänestämisaktiivisuutta. Omaa edunvalvontaa tarvitaan Lounais-Hämeenseen, jotta mm. alueen koulujen hyvät kehitysmahdollisuudet saadaan taattua, mainiten HAMKin, Ypäjän Hevosopiston ja Eerikkilän Urheiluopiston. Lopuksi Grahn-Laasonen kiitteli saamaansa oman alueen tukea opetusministerinä toimiessaan.

Sepänhaka kiittää opetusministeriä vierailusta, toivottaen hänet vieraaksi myös tuleviin tapahtumiin, jos aikataulut antavat myöden.