Klubimme historiaa..

Aikaisempien vuosien toimintakertomukset ja ohjelmat löydät täältä…

MUISTELMIA VUOSIEN VARRELTA (Koonnut Jaakko Kuusinen ja esitetty klubin 40-vuotisjuhlissa 24.3.2012)

Tarkoituksenani ei ole esittää klubimme historiikkia vaan kooste muistoista klubimme taipaleelta. Aineistosta osa on klubimme 30 vuotisjuhlissa esitetty ja perustuvat kunniajäsenten veli Tauno Lehtosen ja veli Jukka Lahtosen tietoihin.

Forssan Rotaryklubissa todettiin rotaryvuoden 1971-72 alkaessa, että Forssaan tarvitaan toinen Rotaryklubi ja niin ryhdyttiin toimeen. Silloinen presidentti Lauri Uusi-Hakimo sai tehtäväkseen kartoittaa uuden klubin potentiaaliset jäsenehdokkaat. Klubin perustavassa kokouksessa, joka pidettiin Kaupunginhotellissa 28.3.1972, oli läsnä 27 henkilöä, joista 7 jäsentä siirtyi Forssan Rk:sta uuteen klubiin eli Matti Aaltonen, Raimo Andersson, Olavi Keskinen, Eero Pentikäinen, Åke Pihlaja, Erkki Ranne ja Eino Rukko. Jäsenmäärä vuonna 1972 oli 30 jäsentä, kun se nyt on 49 jäsentä. Kaikkiaan vuosina 1972 – 2011 jäseniä on ollut 152, joten vaihtuvuutta on ollut aika paljon näinä 40 vuotena.
Kuvernöörin erikoisedustaja Lauri Uusi-Hakimo toivotti veljet tervetulleiksi ensimmäiseen kokoukseen. Hän kertoi Rotary-käsikirjan pohjalta, ”Mitä Rotary on” sekä valotti liikkeen historiaa, toimintaa ja tavoitteita.

Ensimmäisenä asiana oli valita klubille hallitus. Valituiksi tulivat yksimielisesti:

Presidentti Erkki Ranne
1. varapresidentti Eino Rukko
2. varapresidentti Antero Leikko
1. sihteeri Jouko Tirronen
2. sihteeri Raimo Saarinen
klubimestari Kari Kautia
taloudenhoitaja Eero Siltala
ammattipalvelu Matti Suonpää
yhteiskuntapalvelu Sakari Pihlamo
kansainvälinen palvelu Nils Eriksson

Klubin nimeksi päätettiin Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa. Nimihän juontaa seppä Silanderin entisestä vasikkahaasta. Alueen pienoismalli on muuten nähtävissä Lounais-Hämeen museossa.
Toimialueesta päätettiin seuraavaa: Klubin (jäsenhankinta-alue) on se alue, joka jää Forssan, Tammelan ja Jokioisten kunnista Loimijoen, Pyhäjärven, Kuivajärven, Turpoonjoen ja Liesjärven reitin etelä – ja länsipuolelle. – Saattaisiko sen selvemmin sanoa! Kokousajaksi ja -paikaksi päätettiin tiistai klo 12.00 – 13.00 Kaupunginhotellissa, kuukauden viimeisenä tiistaina klo 19 – 20.
Vuosimaksuksi päätettiin 130 mk, kun se tänään on 180 €. Aterian hinta tarjoilu- ja vahtimestaripalkkioineen sisältäen myös maksun klubille oli tuolloin 6,30 markkaa, kun se tänään on 9,50 € eli kustannustaso on tänä päivän reippaasti enemmän euroina kuin se oli tuolloin markoissa.

Muita merkittäviä tapahtumia 28.3.72 Sepänhaan Rotaryklubin perustamisen lisäksi olivat Henryk Jablonskin valinta Puolan presidentiksi ja USA:n ja NL:n SALT- neuvottelujen 7. kierroksen alkaminen Helsingissä. Forssassa asui tuolloin noin 16 000 asukasta ja se oli Hämeen läänin kuudesta kaupungista väkiluvultaan pienin. Kaupunginvaltuustossa oli selvä vasemmisto enemmistö 21/14.

Muuten maailman uutiset olivat aika lailla samanlaisia kuin tänä päivänäkin:
Intia ja Pakistan kahinoivat Kasmirissa, kunnollinen kahden viikon sotakin saatiin aikaan
Israelissa ja sen lähiympäristössä kahinoitiin
USA:n joukot taistelivat Aasiassa, silloin Vietnamissa
Arabisissien iskuja oli Israelissa ja Münchenissä ja terroristijärjestö
Punainen armeijakunta ja erityisesti sen alahaara Bader Meinhof yritettiin
saada aisoihin menestyksekkäällä terroristijahdilla
Olympialaisia vietettiin Sapporossa ja Münchenissä
Miss Suomeksi valittiin Maj-Len Eriksson
Viren kaatui, mutta toi kultaa ME-ajalla, Mäntyrantaa juotettiin piristeillä ja Mieto koki ensi kerran kovia menettäen pronssin kuudella sadasosalla.
Kekkoset olivat presidenttejä ja Ahti Karjalainen ehdotti poikkeuslakia.
Paasion vähemmistöhallitus vaihtui Sorsa ykköseen ja Suomen EEC vapaakauppasopimusta solmittiin ja EEC laajeni. Niin maailma makasi, kun klubimme perustettiin.

Klubin toiminta lähti vireästi käyntiin. Ensimmäiset vieraat saatiin kolmanteen kokoukseen. He olivat Jaakko Hietanen ja Artturi Vuoritaival Forssan Rk:ta. Kokousseloste 25.4.72 kertoo. Presidentti Erkki Ranne palautti mieliin puheenvuorossaan vastapidetyt Forssan 125-vuotisjuhlat todeten, että klubin jäseniä oli aktiivisesti osallistunut niiden onnistumiseen. Selosteesta selviää lisäksi, että ajankohtaan sattuivat sekä Alkon lakko että paikallisten viranomaisten käynnistämä pontikkatehtaiden hävitysaalto. Alkon lakko oli tuohon maailman aikaan jokavuotinen vitsaus vapun alla samalla tapaa kuin televisiolakko jääkiekon MM-kisojen aikaan.
Klubin Charter-juhla pidettiin 27.10.72 Kaupunginhotellissa, illallisen hinta oli sama markoissa kuin tänään euroissa eli 30 mk.
Ensimmäisen kerran klubi joutui soveltamaan osallistumisprosenttisääntöä jäsen Jorma Laurilaan (kaupunginjohtaja), jonka osallistumisprosentti oli puolivuotiskautena vain 8. Klubin hallitus katsoi kokouksessaan, että Jorma Laurila on eronnut klubin jäsenyydestä.

Viikkokokouksessa 22.5.73 Veli Raimo Andersson kertoi Jugoslaviaan tekemästään
matkasta. Raimo oli kulkenut silmät ja korvat auki. Seuraavassa haarukkapaloja
havainnoista:
Toiset ovat ilmeisesti tasa-arvoisempia kuin toiset
Taksit etupäässä Mersuja
Mosseja näkyi kaksi kappaletta
Hedelmät kalliimpia kuin Suomessa
Äänilevyt halvempia kuin Suomessa
Lihapula ilmeinen
Palvelu hidasta
Päihtyneet ovat suomalaisia

Kokouksessa 15.1.1974 päätettiin tehdä teatterimatka Tampereelle katsomaan ”Puukkojunkkareita”. Teatterimatkat, pikkujoulu joulukirkkoineen, vuosijuhla, kevätretki ja syyskauden avajaiset ovat aikojen kuluessa muodostuneet avec-tilaisuuksien rungoksi, joihin rotaryperheet vaimoineen ja lapsineen ovat innokkaasti osallistuneet. Muistiin ja mieliin on jäänyt monta hauskaa ja rentouttavaa yhdessäolon hetkeä esimerkkeinä vaikkapa syyskauden avajaiset 80-luvun lopulla Veli Sampo Kyanderin ja perheensä vieraina Koijärvellä tai viime kevätretki Marskin majalle.

Luokite-esitelmät ovat viikkokokouksien kantava runko. Kokousselosteisiin ja pöytäkirjoihin onkin tallennettu paljon paikallista julkishallinnon, liike-elämän ja teollisuuden historiaa mutta myös muuta ajankuvaa ja henkilökohtaisia kokemuksia kuten seuraavista esimerkeistä vuosien varsilta selviää.

Kokouksessa 4.6.-74 Veli Erkki Ranne (Osuusliike Tammen toimitusjohtaja) selvitteli Ranskan, Tanskan ja Ruotsin suuriin ostoskeskuksiin tekemäänsä tutustumismatkaa. Matkalla oli tutustuttu sekä osuustoiminnallisiin että yksityisiin tavarataloihin. Lopuksi alustaja selvitteli suunnitelmia Forssan tulevasta tavaratalosta. Keskustelussa puututtiin mm. siihen, onko järkevämpää rakentaa tavaratalot kaupungin keskustaan vai sen ulkopuolelle.

8.10.-74 Veli Reino Kaukoranta kertoi 100 vuotta täyttävästä Humppilan kunnasta, joka tunnetaan jo muustakin kuin ”Humppilan hulluista”. Kaukoranta totesi, että Humppila oli maatalouspitäjä 96 vuotta, kunnes Armas Puolimatka ja hän tekivät siitä teollisuuspitäjän vuonna 1970. Sitä edeltäviä Humppilan historian merkkipaaluja olivat hänen mukaansa vuodet; 1880, jolloin oluen myynti kiellettiin ja 1881, jolloin Humppilassa olisi oluenmyynti sallittu, mikäli krouvari olisi suostunut elättämään kunnan vaivaiset, seuraavat 50 vuotta. Kuntalaisten epäonneksi krouvarilta puuttui sosiaalinen mielenlaatu.

Alustajina voidaan myös käyttää vierailijoita, kuten 15.4.-75, jolloin Veli Sointu Perälän alustusvuorolla esiintyi rouva Lukkala Alkosta kertoen viinien historiasta, kasvatuksesta, valmistuksesta ja säilytyksestä. Esitelmä sisälsi mm. seuraavanlaisen opetuksen.
Käyttöohjeeksi sopinee vanha legenda viininviljelijästä, joka uhrasi lupaavalIe taimelle karitsan veren, jotta viinistä tulisi hyvää. Paikalle osunut paholainen heitti kapuloita rattaisiin ja uhrasi jalopeuran ja sian samalle taimelle.
Vaikutus viiniin oli seuraava:
– nauti yksi pullollinen, tulet hyväksi kuin karitsa,
– nauti kaksi pullollista, tulet urheaksi kuin jalopeura,
– nauti kolme pullollista, tulet siaksi.

26.3.-91 1. lähetystösihteeri Anatoli A. Tcherniaev NL:n suurlähetystöstä piti esitelmän aiheesta ”Neuvostoliiton talousuudistus”. Tulkkina toimi presidentti Seppo Pulli. Esitelmä on julkaistiin Forssan Lehdessä 27.3.-91. Sepon kertoman mukaan hän joutui Supon haastatteluun vierailun jälkeen. Selvisi kuulemma ilman pidätystä.

28.9.-76 Tutustuttiin Urjalan Rk:n kutsumana Honkolan Kartanon sikalaan, ratsuhevosten talliin ja navettaan, jossa juotiin pullakahvit. Vierailu oli mielenkiintoinen ja tuoksut tottumattoman nenään varsin aromikkaat. Intercity-kokoukset naapuriklubien Forssan ja Urjalan kanssa ovat myös muodostuneet jokavuotiseksi perinteeksi.

Klubimme myös liikkuu ja kuntoilee. Lentopallo-ottelut naapuriklubia vastaan olivat kahdeksan- ja yhdeksänkymmenluvuilla jokavuotinen voimankoitos. Naapuri klubin vanhetessa on vähitellen siirrytty Petanque-turnaukseen ja varmaan lähivuosina lajina on koronaan. Koronan sijaan naapuriklubi yritti viimeksi haastaa meidät keilailussa, mutta ei sekään ollut menestystarina heidän kannaltaan.
Keilaajamme ja golfarimme ovat ottaneet menestyksellä osaa valtakunnan tason koitoksiin ja klubin mestaruusturnaus on jo perinne. Rotarien SM-keilailukisoista tuli kultaa vuonna 1986 parikilpailussa Risto Vireen ja Eero Paakkosen ansiosta. 1988 klubimme järjesti rotareiden SM-keilakisat. Risto Vire ja Veli-Pekka Parviainen voittivat kultaa 1993 rotareiden SM- golfkaksipelissä. Golfista onkin tullut suosittu laji veljille, jotka ovat kiertäneet vuosia eri maiden pelikentillä vuosittaisilla turnausretkillä. Voittaja saakin aina ”kenkää” eli kiertopalkintona olevan suuren puisen kengän. Yllättävin jatkumo kuitenkin alkoi viikkokokouksesta 1.8-95, jolloin liikunnanopettaja Mirja Luuppala kertoi miesten liikunnasta teemalla: HEI SINÄ – MIES Kaipaatko virkeyttä, vetreyttä lihaksiin ? Mukavassa Herraseurassa, iloisesti, yhdessä ”hikoillen” Forssan Naisvoimistelijat ry tarjoaa sinulle mahdollisuuden aloittaa uusi liikuntaharrastus !!! Siitä se alkoi ja useita klubimme veljiä osallistuu edelleenkin jumppaan maanantaisin, jotkut jo 17 vuotta.

Nuorisovaihto on myös ollut klubimme keskeisiä toiminta-alueita. Lukuisat perheet Forssassa ja lähiympäristössä ovat saaneet uuden lapsen perheeseensä arkielämää ja kielitaitoa rikastuttamaan ja vastavuoroisesti olemme joka toinen vuosi lähettäneet jonkun paikallisen nuoren hankkimaan arvokasta kokemusta maailmalta. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on solmittu ja monenlaista kokemusta kartutettu. Kun Jory Alterilta, joka asui ainakin Pitkäsillä ja Hännisillä irtosi nastahammas ja hän joutui sitä hoidattamaan Veli Sakari Holopaisen praktiikalle. Jälkeenpäin Jory ihmetteli, minulle miten ihmeessä Sakari pystyy hoitamaan koko homman yksin ja yhdellä kertaa, kotona jenkeissä hommaan olisi mennyt kolme vastaanottokertaa ja lääkäri olisi tarvinnut ainakin kolme avustajaa.

Vapaaehtoistoiminta ja eri projektien tukeminen on muodostunut merkittäväksi osaksi klubimme toimintaa. PolioPlus tavoitteet klubi on saavuttanut etuajassa. Olemme olleet aktiivisesti mukana järjestämässä RYLA eli ”Nuori johtaja”-koulutusta. Vuosina 2006 – 2011 on järjestetty 7 koulutustilaisuutta ja koulutettavana on ollut yhteensä 134 nuorta.
GSE- eli piirivaihtoryhmiä on vieraillut Forssassa vuodesta 1981 lähtien. Vuosina 2008 – 2011 on vierainamme ollut joka vuosi mielenkiintoiset ryhmät USA:ta tai Australiasta. Jäsenemme ovat olleet voimaperäisesti tukemassa Pro Kenia ry:n toimintaa. Pro Kenia on toimittanut kahtena viime vuonna 1 260 kpl käyttökelpoisia tietokoneita Keniassa oleville lukioille. Neljä syrjäseudun lukiota on erityisen tuen piirissä ja seurannassa. Niiden saavuttamat oppimistulokset ovat hämmästyttäneet Kenian opetusministeriön, sillä yo-kirjoituksissa oppilaista ennen vain noin 10 %:a saavutti tason jolla pääsee opiskelemaan yliopistoon. Tänä vuonna 45 %:a saavutti tämän tason.

Klubimme veli Eero Pentikäinen toimi piirikuvernööri 1992 – 93. Sitä ennen veli Reino Kaukoranta oli valittu piirikuverööriksi 1986 – 87, mutta hän luopui tehtävästä henkilökohtaisiin syihin vedoten 17.9.1986. Klubimme on järjestänyt piirineuvottelut vuosina 1979, 1987 ja 1992 sekä piirikokouksen 1993, jossa esiintyivät siihen aikaan tunnetut henkilöt Jaakko Iloniemi ja Keijo Korhonen. Kansainvälistä ulottuvuutta ovat osoittaneet Sakari Holopainen ja Sampo Kyander, jotka osallistuivat rotareiden maailmankokoukseen Münchenissä 1987.

Hyvät kuulijat olette saaneet katsauksen klubimme kuluneisiin neljäänkymmeneen vuoteen. Historia on hyvä opettaja, mutta sille emme enää mitään voi. Tärkeintä onkin tämä päivä ja tulevaisuus. Siksipä haluankin lopettaa Rantasipin hotellinjohtaja Osmo Kinnunen 17.9-85 pitämän alustuksen päätössanoihin:
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme viettämään siellä loppuelämämme”.