Joka kulttuurista löytyy paljon sanoja, jotka kuvaavat onnellisuutta. Antiikissa ajateltiin, että ihmisen onnellisuuden tietää vasta kuoleman jälkeen. Nykykäsityksen mukaan ajatellaan enemmän käsillä olevaa hetkeä ja tunnetilaa. Näillä ajatuksilla viisi kirjaa onnellisuudesta kirjoittanut emeritusprofessori Markku Ojanen aloitti puheenvuoronsa viikkotapahtumassamme tiistaina 2.10. ja johdatteli näin kuulijat tuon kaikkien tavoitteleman tilan pohdintaan.

Markku Ojanen puhui onnellisuudesta.

Onnellisuuden psykologinen määritelmä kuuluu seuraavasti: ”Ilo on tyytyväisyyden tai myönteisyyden kokemus, että elämä on arvokasta ja hyvää.” Ojanen määrittelee onnellisuuden käsitettä tilaksi, josta ei haluaisi lähteä pois. Tilaksi, jossa ei ole tarvetta haikailla menneisyyteen tai odottaa tulevaisuutta. Ojasen mukaan positiivinen psykologia on antanut alkusysäyksen onnellisuuden tutkimisen lisääntymiseen. Ihmisen kokemaa onnettomuutta on myös tutkittu paljon. Onnellisuuden määritelmä vaihtelee paljon, samoin onnellisuuden laatu.

Suomalaisten onnellisuus on lisääntynyt. Kansamme on tutkitusti onnellisempi kuin ruotsalaiset ja olemmekin jo ihan onnellisiksi tunnettujen tanskalaisten tuntumassa. Saksalaiset ja italialaiset ovat meitä onnettomampia. Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, koska asumme hyvinvointivaltioissa. Ojasen näkemyksen mukaan etuinamme ovat oikeudemukaisuus ilman korruptiota, korkea peruskoulutustaso, tasa-arvo sekä demokratia, jotka kaikki toimivat tukipilareina onnellisuudelle. Ojanen onkin pysähtynyt kysymään, miksi Suomi on tilastoissa niin korkealla ilman alueellisia eroja. Hyvää oloa pidetään luonnollisena tilana ja sen syistä ei kysellä. Melankolisuuden syitä aletaan selvittämään ja juurisyytä etsimään. Onnellisuudesta kysyttäessä olisikin Ojasen mielestä parempi pyytää vastaajia pisteyttämään onnellisuutensa vaikkapa prosenttuaalista mittaria käyttäen, kyllä / ei -kysymyksen sijaan.

Onnellisuus kiinnosti Sepänhakalaisia.

Puheenvuoronsa lopuksi Ojanen puhui onnellisuusvarkaista. Masennus, ujous, katkeruus ja viha ovat usein juurisyitä masennukselle ja ahdistukselle. Ikävien asioiden kasautuminen vaikuttaa nopeasti onnellisuuteen. Mielen tyyneys voi järkkyä. Alkoholi on melkoinen onnellisuusvaras meidänkin yhteiskunnassamme. Alkoholi voi toimia piristeenä, mutta nopealla piristyksellä on kääntöpuolensa.Tärkein onnellisuusvaras on Ojasen näkemyksen mukaan oma sokeutemme itseemme nähden. Tunnistamme typeryyden toisissa, mutta omien kyseenalaisten tapojen myöntäminen ja havaitseminen on haasteellista. Miten kohtelemme toisia ja miten puhumme toisille. Ojanen ohjeistikin kuulijoita, että jos tahattomasti käyttäytyy huonosti toista ihmistä kohtaan tilanne tulee paikata mahdollisimman pian viidellä positiivisella asialla. Ojasen ohje on olla kiltimpi ja ystävällisempi. Pyydetään anteeksi, muistetaan kiittää. Nämä kohottavat yhteistä onnea ja sitä kautta omaa onnellisuutta. Sepänhaka kiittää Markku Ojasta ajatuksia ja pohdintaa herättäneestä puheenvuorosta.